27.11.2016

Toivakan seurakunta sai puureliefin (KSML 27.11.2016)




KUVATAIDE

Esa Jokinen/Keskisuomalainen

--


Leena ja Jorma Staudinger lahjoittivat Niilo Lehikoisen teoksen Jeesus Sykarin kaivolla Toivakan seurakunnalle.

Toivakan seurakuntaelämässä pitkään vaikuttaneet Leena ja Jorma Staudinger muuttavat Mikkeliin. Jäähyväislahjaksi he ovat lahjoittaneet seurakunnalle Niilo Lehikoisen (1924–2010) puureliefin Jeesus Sykarin kaivolla.

137 senttiä korkea ja 82 senttiä leveä reliefi on vuodelta 1984. Lahjoittajien haltuun se on tullut aikoinaan Leena Staudingerin äidin, ite-taiteilija Kaarina Staudinger-Loppukaarteen kautta.

–  Lehikoinen ja anoppini tutustuivat toisiinsa yhteisissä näyttelyissä, joita he järjestivät Punkaharjun asemalla 1980-luvulla, Jorma Staudinger kertoo.

Taiteilijoiden yhteistyö johti sekä taidevaihdantaan että ostoihin.

–  Sitä kautta Lehikoisen teoksia tuli myös Staudinger-Loppukaarteen sukuun.

Niilo Lehikoinen aloitti taidemaalarina 1960-luvulla. Staudingerin keräämien tietojen mukaan hän maalasi modernia taidetta, reikäisiä ihmisiä, kuten hän itse määritteli.

Taide ei kuitenkaan Lehikoista elättänyt, joten hän meni tehtaaseen töihin. Maalaamista ja veistämistä hän ei silti jättänyt.

Puureliefien tekemisen Lehikoinen aloitti Asema-ateljeessaan vuonna 1980. Erityisesti hän keskittyi Kalevalan kuvittamiseen. Uskonnolliset aiheet olivat sen sijaan harvinaisempia.

–  Jeesus Sykarin kaivolla -teoksen lisäksi hänellä on tiettävästi yksi iso, viimeistä ehtoollista esittävä puureliefi, Staudinger sanoo.

–  Tarkempaa tietoa minulla ei siitä kuitenkaan ole.

Kalevala-aiheisillaan töillä Lehikoinen pyrki selkiyttämään kansalliseepoksen sisältöä ihmisille.

–  Ihmisen sielu tarvitsee kauneutta, Lehikoinen oli sanonut.

Lehikoisen taiteilijauran käännekohta oli Savonlinnassa vuonna 1983 järjestetty Opexpo-näyttely.

–  Siihenkin asti Lehikoinen oli ollut kelpo taiteilija, mutta vasta tuo näyttely toi hänet kunnolla esille, Staudinger sanoo.

Lehikoisen ura lähti lentoon, ja hänen töitään myytiin Yhdysvaltoihin, Saksaan, Ruotsiin ja tietysti kotimaahankin. Lehikoinen joutui palkkaamaan asemalleen töiden esivalmistelijoita, ja parhaimmillaan hänellä oli seitsemän työntekijää.

Staudinger kertoo, että heillä on myös Lehikoisen Kalevala-aiheisia teoksia.

–  Lisäksi teoksia omistaa esimerkiksi vaimoni veli Jorma Loppukaarre, joka toimi aikoinaan sekä Lehikoisen että Staudinger-Loppukaarteen mesenaattina.

–  Teoksia näkyy olevan ajoittain myynnissäkin.

Nyt lahjoitetun reliefin uusi sijoituspaikka löytyi suhteellisen helposti.

–  Ajattelimme, että varaston nurkka ei ole sille oikea paikka. Kun olemme muutoinkin yleisissä tiloissa olevan taiteen kannattajia, valikoitui seurakunta luonnolliseksi lahjoituksen saajaksi.

–  Minulle osallistuminen Toivakan seurakunnan toimintaan on ollut hieno jakso elämässä.

Toivakan kirkkoherra Panu Partanen ottaa lahjoituksen ilolla vastaan.

–  Tuntuu hyvältä, että yhteisöä muistetaan tällä tavalla, Partanen sanoo.

–  Hienoa, että seurakuntaelämällä on ollut lahjoittajille niin suuri merkitys, että he haluavat jättää meille pysyvän muiston.

Sijoituspaikka on Partasen mielestä erinomainen.

–  Seurakuntakoti toimii meillä talvikirkkona, ja reliefi on tulevaisuudessa ikään kuin alttaritaulun paikalla.