14.12.2017

Hakemus jätetty


Kallion seurakunnan kirkkoherran viranhakuilmoitus täältä

Viran hakukriteereiksi on nostettu:

  • vahva teologinen osaaminen
  • monipuoliset johtamistaidot muuttuvassa toimintaympäristössä
  • näyttöä vapaaehtoisten johtamisesta ja innostamisesta
  • näyttöä verkostoitumisesta ja halua luoda yhteyksiä laajasti myös uusiin suuntiin
  • halua ja taitoa puolustaa haavoittuvassa asemassa olevia sekä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa
  • monipuolisia viestintätaitoja ja valmiutta toimia yksinä seurakunnan kasvoina ulospäin

Perustelen näiden hakukriteerien valossa, miksi olen virkaan sopiva.

HAKUKRITEERI – Vahva teologinen osaaminen, taitoa ja halua puolustaa haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä sekä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa.

Opiskeluaikana kiinnostuin syvästi teologiasta. Opinnoissani pärjäsin hyvin, dosentti Matti Myllykoski kirjoitti graduani arvioidessaan: ”Panu Partasen tutkielma luo erinomaisen pohjan innovatiiviselle väitöskirjatyölle.” Vaikka jatko-opinnot eivät ole vielä toteutuneet, kiinnostus niihin on edelleen olemassa.

Olen vahva raamattuteologiassa. Raamatun monipuolinen ymmärtäminen on antanut eväitä niihin keskusteluihin, jotka jakavat kirkossakin mielipiteitä. Näihin liittyen olen kirjoittanut lukuisia julkaisuja sanomalehdissä ja somessa sekä blogissani (kirkonherra.com), jossa olen myös julkaissut saarnojani. Tästä olen saanut hyvää palautetta. Kirjoituksieni juurevuutta, aitoutta ja liittymistä arkielämään on kiitelty.

Teologinen vahvuuteni piilee kyvyssäni sanoittaa kristillistä uskoa tässä ajassa. Reagoin nopeasti ja ilmaisen itseäni taitavasti. Somessa nämä taidot korostuvat: kannanottojani seurataan. Kirjoituksillani on vaikuttavuutta. Saarna- ja opetustaitoani arvostetaan.

Puheissani ja kirjoituksissani otan rohkeasti kantaa seksuaalivähemmistöjen, maahanmuuttajien, vammaisten, huono-osaisten, työttömien, asunnottomien, sairaiden, kärsivien – kaikkien heikoimmassa asemassa olevien – puolesta. Tämä on myös tarkoittanut, että olen uskaltanut sanoa sellaistakin, mistä kaikki eivät pidä. En hyväksy syrjintää enkä häirintää missään muodossa. Tasa-arvon vahvistaminen kirkossa ja yhteiskunnassa on tärkeää.

Kallion seurakunnassa jatkaisin teologian nivomista omaan ja seurakunnan todellisuuteen. Koska Kalliossa alle puolet kuuluu kirkkoon, ja kirkkoon kuuluvistakin osa on siitä etääntynyt, tarvetta on tavoittavalle teologialle. Lukuisat ihmiset ovat kiittäneet minua siitä, että tavoitan heidätkin, jotka eivät yleensä seuraa kirkollista elämää. Kallion kaduille tarvitaan heitä, jotka ovat valmiita kohtaamaan ihmiset ja heidän elämänsä kaikessa kirjavuudessaan ja rosoisuudessaan. Kirkkoherrana elän ihmisten keskellä.

HAKUKRITEERI – Monipuoliset johtamistaidot muuttuvassa toimintaympäristössä.

Pienen seurakunnan kirkkoherrana olen hankkinut laaja-alaisen kokemuksen johtamisesta. Hahmotan hyvin seurakuntahallinnon kokonaisuuden ja sen yksityiskohdat. Henkilöstö- ja taloushallinto liittyy kiinteästi seurakunnan toimintaan. Strategiaprosessit ovat havainnollistaneet, että seurakunnan vision ja toiminnallisten painopisteiden tulee olla kunnossa, jotta johtaminen on tuloksellista.

Tunnen haasteellisen ja muuttuvan toimintaympäristön. Toivakan seurakunnan talous on ollut  kireä. Tämä on tarkoittanut työntekijöiden lomautuksia ja osa-aikaistuksia. Seurakunnassa on vain kaksi kokoaikaista työntekijää: kirkkoherra ja seurakuntamestari. Toimiminen tällaisessa todellisuudessa on antanut minulle kokemuksen siitä, että haasteet voidaan kääntää voimavaraksi ja uudeksi aluksi.Toivakan kirkkovaltuuston valtuustokauden 2011–2014 puheenjohtaja Jorma Staudinger analysoi johtamistani näin: ”Panu Partasen esimies- ja johtamistaidot ovat saaneet tunnustusta niin työntekijöiden ja luottamushenkilöstön kuin seurakuntalaistenkin taholta. Tällaisessa luottamuksen ilmapiirissä hän pani alulle ja toteutukseen joukon uudistuksia, joiden tulokset ovat kiistattomat. Merkittävimmät edistysaskeleet uudistustyössä saavutettiin uuden strategian luomisessa, jalkauttamisessa ja seurannassa. Erityisen tärkeää oli se, että Panu Partanen antoi vastuuta alaspäin paitsi työntekijöille ja luottamushenkilöstölle myös vapaaehtoisille ja riviseurakuntalaisille. Toivakan seurakunnan taloudenpito oli vuosien saatossa urautunut ns. vanhaksi kaavaksi. Myös tähän saatiin muutos Panu Partasen johdolla siirtymällä raamibudjettiin.  Tällä oli merkitystä työyhteisön ja luottamushenkilöstön yhteistyölle ja talousymmärrykselle.”

Kallion seurakunnassa on tehty ansiokasta strategiatyötä. Olen tutustunut siihen toimintasuunnitelmien ja -kertomusten kautta ja olisin mielelläni jatkossa johtamassa strategiatyöskentelyä seurakuntaneuvoston ja johtoryhmän kanssa osallistaen luottamushenkilöitä, työntekijöitä ja seurakuntalaisia. Seurakuntayhtymä taloushallinnon elementtinä on minulle uusi. Myös Kallion seurakunnan henkilöstömäärä asettaa minulle uusia vaatimuksia. Henkilöstöjohtaminen on minulle kuitenkin luontevaa, pidän siitä ja arvostan sen korkealle. Olen läsnä oleva, empaattinen ja helposti lähestyttävä kirkkoherra.          

HAKUKRITEERI – Valmius toimia Kallion seurakunnan kasvoina ja monipuoliset viestintätaidot, näyttöä verkostoitumisesta ja halua luoda yhteyksiä laajasti myös uusiin suuntiin.

Olen toiminut pienissä seurakunnissa. Näissä yhteisöissä seurakunta on näkyvä. Tämä on vahvistanut pappisidentiteettiäni – olen kokenut roolini luontevaksi. Toivakan seurakunnan kasvoina olen ollut kuusi vuotta. Pappeudesta on tullut elämäntapa: Virka- ja henkilöminäni on sama ihminen. En toimi etäännyttävästi roolistani käsin, vaan olen ihminen ihmiselle. Kyläpapille matalan kynnyksen tapaamiset ovat jokapäiväisiä: kirkossa, kaupassa, urheilukentällä, ravintolassa, kouluissa ja kodeissa. En ole kokenut taakkana, että seurakunta henkilöityy vahvasti sen kirkkoherraan; tämä kuuluu johtajuuteen. Olen kuitenkin tietoisesti panostanut siihen, että annan muillekin tilaa ja iloitsen toisten onnistumisesta. Seurakunnan etu on, että sen kasvoina näkyy monenlaisia ihmisiä.

Viestintäkokemukseni on monipuolinen, ja minut tunnetaan sometaidoistani. Kirkollinen työ on muuttunut sosiaalisen median ansiosta. Some ei tunne kaupungin tai kunnan rajoja, ylittäähän se valtakuntiakin. Olen verkottunut aina siellä, missä olen asunut ja toiminut pappina. Reaalimaailmassa luomani kontaktit ovat jatkuneet somessa, mikä on kasvattanut somenäkyvyyttäni ja sitä kautta vaikuttavuutta yli seurakuntarajojen. Olen kantanut päävastuun Toivakan seurakunnan viestinnästä – sisällöistä ja toteutuksesta – koska erillistä tiedottajaa ei ole. Tiedän ruohonjuuri- ja ylätasolta viestinnän kaikki työvaiheet ja käytän työssäni paljon nykytekniikkaa. Erityisesti panostan sisältöön: nasevaa sanottavaa pitää olla.

Olen verkottunut aina siellä, missä olen asunut ja toiminut pappina. Somenäkyvyyteni on osoitus tästä – kontaktit on luotu pääosin reaalimaailmassa ja ne ovat jatkuneet somessa. 

Toivakan seurakunnassa olen kantanut yksin suuren vastuun viestinnästä. Kallion seurakunta tarjoaisi aivan toisenlaiset mahdollisuudet miettiä viestintää ja sen toteuttamista. Mikäli minut valitaan, tuon mukanani satoja ihmisiä, ”someseurakuntaa”, jotka seuraavat minua ja luovat siten arvokkaan yhteyden maakuntiin. Olen erityisen innostunut Kallion potentiaalista ihmiskohtaamisten ja verkottumisen näkökulmasta.

HAKUKRITEERI – Näyttöä vapaaehtoisten johtamisesta ja innostamisesta.

Työnäkyäni on ohjannut alhaalta ylöspäin kasvava kirkko: yhdessä tekeminen, kannustaminen ja avara yhteisöllisyys. Olen etsinyt ja kutsunut seurakuntalaisia mukaan, antanut heille runsaasti vastuuta ja luottanut heihin. Palkitsevaa on ollut nähdä heidän kasvunsa ja osaamisensa ja miten se kaikki on rakentanut seurakuntaa.

Kirkkoherra ja muut seurakunnan työntekijät ovat avainasemassa seurakuntalaisuuden vahvistamisessa – tuetaan, rohkaistaan ja valmennetaan. Puretaan turhat hierarkkiset ja hallinnolliset esteet. Toivakan seurakunnan strategiassa (2014–17) yhdeksi toiminnalliseksi tavoitteeksi asetettiin: kaikkien seurakuntalaisten lahjat käyttöön. Tämä tavoite koskee yhtä lailla työntekijöitä ja luottamushenkilöitä – kaikilla on kirkolle annettavaa.

Johtajan tärkeimpiä ominaisuuksia on saada esiin yhteisön osaaminen ja rohkaista sen kekseliääseen hyödyntämiseen. Johtaja näyttää suuntaa, kirkastaa yhteistä visiota ja innostaa yhteisöä sen saavuttamiseen. Minulla on näyttöä siitä, että olen tässä onnistunut: piispantarkastuskertomus 2012, kirkkohallituksen luovan seurakuntatyön palkinto 2014, seurakuntavaalit 2014, seurakunnan hallinnollinen aineisto, Toivakan seurakunnan näkyvyys somessa, hakemukseni kirjalliset suositukset.

Kallion seurakunnan toimintasuunnitelmissa seurakuntalaisuus ja jumalanpalvelusyhteisöt nousevat ilahduttavasti esille. Kallion kirkkoherrana terävöittäisin tätä painopistettä ja edistäisin sen toteutumista. Kokemuksestani Toivakassa on hyötyä – pienikin yhteisö antaa usein ideoita isommalle. En tunne Kallion seurakunnan toimintaympäristöä työni kautta. Näen kuitenkin, että työotteeni ja ajatteluni sopii hyvin myös kaupunkiympäristöön. Paikallistuntemus on hankittavissa, sen sijaan ihmisten kohtaamisen taitoa, laajaa kokemusta pienen seurakunnan kirkkoherrana ja viestinnällistä osaamista ei hetkessä synnytetä.

LOPUKSI: Olen erittäin motivoitunut ottamaan haasteen vastaan Kallion seurakunnassa. Se, että kyseessä on Suomen mielenkiintoisin seurakunta, on minulle ratkaisevaa. Toimintaympäristö ja haettu johtajaprofiili tuntuivat heti oikealta, kun hakuilmoituksen näin.