24.12.2017

Saarna jouluaattona / 4. adventtina 24.12.2017



Matt. 1:18-24 
Maria, Jeesuksen äiti, oli kihlattu Joosefille. Ennen kuin heidän liittonsa oli vahvistettu, kävi ilmi, että Maria, Pyhän Hengen vaikutuksesta, oli raskaana. Joosef oli lakia kunnioittava mies mutta ei halunnut häpäistä kihlattuaan julkisesti. Hän aikoi purkaa avioliittosopimuksen kaikessa hiljaisuudessa.
    Kun Joosef ajatteli tätä, hänelle ilmestyi yöllä unessa Herran enkeli, joka sanoi: ”Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi. Se, mikä hänessä on siinnyt, on lähtöisin Pyhästä Hengestä. Hän synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä.”
    Tämä kaikki tapahtui, jotta kävisi toteen, mitä Herra on profeetan suulla ilmoittanut:
      - Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan,
      ja hänelle annetaan nimeksi Immanuel -
      se merkitsee: Jumala on meidän kanssamme.
Unesta herättyään Joosef teki niin kuin Herran enkeli oli käskenyt ja otti Marian vaimokseen.

”Olen keskeneräinen.” 

Minulta löytyy kotoa tällainen t-paita, jossa lukee: ”Olen keskeneräinen.”

Pidin sitä eilen päälläni kun kirjoitin saarnaani. Paidan tarkoituksena ei ollut muistuttaa minua minua huushollin keskeneräisyydestä joulun alla: pesemättömistä keittiön kaapeista tai olemattomista joulukukista. Laitoin sen päälleni muistukkeeksi ja lohdutukseksi: olen ihmisenä keskeneräinen. Elämäni on keskeneräinen. 

Kulunut vuosi on ollut henkilökohtaisesti raskas. Ei yhdestä tietystä syystä, kokonaisuutena. Helpottavaa on ollut, että sen ovat huomanneet muutkin. Oli pysäyttävää kun yksi seurakuntalainen sanoi suoraan: ”Panu, sinun elämästäsi on kadonnut ilo.” Ja toinen: ”Olet Panu jotenkin hävinnyt meidän keskeltä, sen olen huomannut.”   

Niin. Ihmisiä me kaikki. Olen ajatellut, että jos me papit uskallamme näyttää heikkoutta ja sanoa, ettei kaikki ole hyvin, ehkä muutkin. Tässä maailmassa, jossa onnellista elämää pitää usein jopa näytellä, on vapauttavaa olla oma itsensä vaikka ei ole paras mieli päällä. Aitous on iso arvo. 

”Olen keskeneräinen.”

Teillä, hyvät ystävät, saattaa olla samoja kokemuksia kanssani. Joulu on saapunut, se on saapunut tismalleen sellaiseen elämään, joka meillä nyt on. Kaikissa perheissä asiat eivät ole hyvin. On sisäisiä riitoja, vanhempien suhteen kylmentymistä, lapsia jotka ovat huolissaan tulevasta, murhetta kantavia isovanhempia. Osa etsii työtä, toiset uutta ihmissuhdetta, toiset kipuilevat hyväksytyksi tulemisen kanssa, sen kanssa että kelpaanko minä. Jos emme kanna huolta itsestämme, lähipiiristä nousee pelkoa ja hätää. On sairautta, kuolemaa, elämän luisumista väärille urille, epäonnistumista, toivottomuutta ja epätietoisuutta. Elämä on. 

”Olen keskeneräinen.”

Näin Maria ja Joosefkin olisivat todenneet. Kihlaus oli päällä, lapsi tulossa, paljon hyviä asioita. Samalla tapahtunut herätti tuskaa ja eripuraa pariskunnan välillä: Joosef oli vakuuttunut Marian uskottomuudesta – eiväthän he olleet vielä edes yhdessä ja kihlattu oli jo raskaana. Matteus kertoo, että tästä syystä Joosef aikoi purkaa avioliittosopimuksen kaikessa hiljaisuudessa ja erota Mariasta.

Marian yllättävä raskaus johti Joosefin kriisiin ja kaiken epäilyyn – Marialla täytyi olla toinen mies! Voi vain kuvitella myllerrystä hänen päässään. Samalla Maria sai kuulla nämä syytökset, kärsiä kipua niistä ja olla muutenkin kaikesta hämmentynyt. Vaikea tilanne. 

Hieman depressiivisestä alusta huolimatta, minulla on meille hyviä uutisia! Sillä kaikki tämä, vaikeus joka meillä on ja jota pyhä perhe koki, on meille suureksi lohduksi. Jeesus, Jumalan Poika, syntyi keskelle keskeneräisyyttä. Elämään, joka on aivan kuin meidän elämää kaikessa hyvyydessään ja ongelmallisuudessaan. Ei ainoastaan majatalon talli ollut sekaisin, vaan Marian ja Joosefin ajatukset ja tulevaisuuden suunnitelmat. Jumala tuli ihmiseksi tavalliseen elämään. Sen kokivat oikeat ihmiset. Siksi Jeesuksen syntymä koskettaa joka vuosi: se ei kerro paklattua kiiltokuvamaailmaa vaan se kertoo todellisesta elämästä. Minusta, sinusta ja meistä. Maria, Joosef ja pieni Jeesus-lapsi elivät suurien haasteiden keskellä. Jumala ei valinnut satuhahmon prinsessaa jumaläidiksi, vaan köyhän, aatelittoman maalaistytön. Hänen puolisokseen ei määräytynyt poliittisesti vaikutusvaltaista tai rikasta miestä, vaan Joosef, jolla oli paljon epäilyksiä ja kysymyksiä, ja joka osasi toimia oikein vasta kun enkeli unessa häntä ohjasi. 

Jeesuksen syntymästä on meille vain vähän iloa, jos emme koe sitä omakohtaisesti. Hieno historian kertomus, mutta ei muuta, jos se ei liity meidän elämään. Tärkeintä on ymmärtää, että Jeesus syntyy tänäänkin. Hän syntyy sinun sydämeesi, juuri siihen elämään ja keskeneräisyyteen joka sinua ympäröi. Hän on keskellä ajatuksiasi ja kokemuksiasi: mennyttä, tätä hetkeä ja tulevaa. Betlehemin tallia ei siivottu ja se kelpasi Jumalan Pojalle. Yhtä lailla sinun sydämesi on sen arvoinen, että Jeesus siellä asustaa. Sinun ei tarvitse näytellä ketään muuta kuin olet. 

”- Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja hänelle annetaan nimeksi Immanuel – se merkitsee: Jumala on meidän kanssamme. 

Omat kokemukseni ovat johtaneet siihen, että tärkein elämässä on siivilöitynyt esiin. Olen löytänyt sen tästä Matteuksen jouluevankeliumista. Se on: Jumala on meidän kanssamme.

Elämässämme tapahtuu paljon asioita ja niistä monet ovat sellaisia, joihin emme voi edes välittömästi vaikuttaa. Onnea saa tavoitella, ja kuuluukin, mutta sitäkään ei ole kestotilauksena luvattu. Mutta se on luvattu, että Jumala on kanssamme. Tällä lupauksella jaksamme myös läpi vaikeat ajat ja ilonhetketkin tuntuvat suuremmilta kun taivaatkin ne todistaa. Rakkain rukoukseni on nykyisin: Jumala, ole kanssani. Ja anna minun – edes ajoittain – tuntea läsnäolosi voima. 

Jeesus syntyy, Jumala on keskellämme. Nämä ovat totta. Meidän ei tarvitse näitä ansaita, vaan ne annetaan lahjana. Ne ovat lahja silloinkin, vaikka ei siltä tuntuisikaan. Ihmisinä meidät on kutsuttu pelkästään vastaanottamaan Herran hyvyyttä. Yksinkertaista mutta niin vaikeaa.

Pidetään kiinni unelmista. Joosef sai unessa enkelnäyn ja osasi toimia oikein, vaikka lain kirjain ohjasi häntä toisaalle. Hän uskoi myös Marian unelmiin. 

Ei tallota toistemme unelmia. Uskotaan niihin ja omiin. Jumala toimii niiden ja ihmissuhteittemme kautta. Meitä keskeneräisiä johdatetaan. 

Tartu unelmiisi. Tartu joulun unelmaan. Ja silloin itse Jumala ilmestyy sinulle.
--

Saarna myös videotaltiointina tästä