5.9.2016

Johdantosanat - 2. sunnuntai helluntaista


Lauloimme virrestä: ”On meillä aarre verraton, se kalliimpi on kultaa.” 

Mikä tämä katoamaton aarteemme on? - Herran pyhä Sana. Missä sitä kuulee – kirkossa. Miten sana otetaan näkyvästi vastaan – ehtoollisessa. 

Näiden syiden takia olemme tänäänkin tulleet yhteen. Haluamme rikastua Jumalan lahjoista. Hänen aarteensa ovat tavallisille silmille näkymättömiä, mutta ne ovat kaikkea maailman kultaa ja omaisuutta kestävämpiä. Pyhän Hengen kautta meillä on kuitenkin mahdollisuus oppia tuntemaan Herramme ihmeelliset teot. Jeesus on opettajamme ja aarrekarttamme taivaallisten aarteiden luo. Hänen apuaan saamme pyytää tässäkin messussa.

Itse kukin meistä joutuu tunnustamaan, ettemme ole pitäneet Jumalan lahjoja niin suuressa arvossa kuin pitäisi. Mielissämme tämän maailman aarteet nousevat helposti taivaallisten edelle. Teemme kovia uhrauksia maallisissa asioissa, mutta Herran puolesta emme niinkään. Voisimme olla myös elävämpiä jäseniä kotiseurakunnassamme. Meidän tulisi luottaa enemmän Herran laupeuteen, kuulla ja noudattaa paremmin Hänen sanaansa. Näitä ja kaikkia muita syntejämme voimme nyt pyytää yhdessä Herraltamme anteeksi näin rukoillen: