Johdantosanat - pitkäperjantai

Vietämme yhtä aikaa sekä murheen että rakkauden päivää. Kristuksen kärsimys vie meidät hänen ristinsä juurelle. Katsomme synkkää ristinpuuta, jolle maailman Vapahtaja on naulittu. Ymmärrämme, että hän kärsi myös meidän vikojemme tähden, kantaen kalliin uhrinsa, jotta olisimme vapaat synnistä.

Samalla Golgatan risti julistaa, että Jeesus on kuolemallaan sovittanut maailman Jumalan kanssa: meillä on rauha Herran ja toistemme kanssa. Risti kertoo Jumalan rakkaudesta meitä kohtaan: ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.”  
Jeesuksen risti on tie taivaan Isän luo. Siinä on anteeksianto ja autuus. Sen tähden saamme kumartua tunnustamaan syntimme ja syyllisyytemme yhteen ääneen näin sanoen:

---
Tänä murheen ja tuskien päivänä käymme kärsivän Kristuksen ristin juurelle. Katsomme ristinpuuta, jolle maailman Vapahtaja on naulittu. Tiedostamme, että mekin olemme hänen kärsimyksiinsä syyllisiä, kuten vanha Siionin virsi kertoo: “Sinun tuskantuleesi minä raukka puita kannoin. Sinun käsivarsiisi minä köydet julmat annoin. Minä naulat teroitin, jotka käsiis lyötihin” (27:3).   

Pitkäperjantain Golgatan risti kuitenkin julistaa meille, että Jeesus on kuolemallaan sovittanut maailman Jumalan kanssa. Samalla hän on antanut uhrinsa myös meidän tähtemme. Ristiinnaulittu Herra kutsuu meitä ottamaan vastaan Jumalan anteeksiannon. Sen tähden kumarrumme tunnustamaan syntimme ja syyllisyytemme yhteen ääneen näin sanoen:

---
On surun ja pimeyden päivä: Kristus, Herramme, on ristiinnaulittu. Hän on kantanut ristinsä Golgatalle. Hänet on ruoskittu ja hänen vaatteensa on jaettu sotilaiden kesken. Häntä on pilkattu, hänen päähänsä on puettu orjantappurakruunu. Hänen ristinsä päälle on ripustettu teksti: ”Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas.” Kahden ryövärin väliin hänet on ristiinnaulittu. Viattomana. Suojattomana. Kaikki ovat hylänneet hänet, jopa hänen rakkaat opetuslapsensa. Rakas taivaan Isäkin tuntuu kääntäneen hänelle selkänsä. Jäljelle on jäänyt vain häpeä ja pilkka. Pilkkaajien ivalliset sanat kaikuvat kärsivän Messiaan korvissa: ”Pelasta nyt itsesi, jos kerran olet Jumalan Poika. Tule alas ristiltä! Hän on pannu luottamukseen Jumalaan – pelastakoon Jumala nyt hänet, jos on häneen mieltynyt!” 

Herramme kärsimys päättyy hylätyn lapsen tuskalliseen huutoon: ”Eeli, Eeli, lama sabaktani? Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?” 

Tämän huudon saattelemana Vapahtajamme antoi henkensä. Hän antoi sen koko maailman puolesta. Ainutlaatuisesti. Kertakaikkisesti. Pysyvästi.                      

Risti julistaa meille, että Jeesus on kuolemallaan sovittanut maailman Jumalan kanssa ja antanut uhrinsa meidän tähtemme. Risti on meille voiton, armon ja sovinnon merkki. Sen kautta Kristus kutsuu meitä ottamaan vastaan Jumalan anteeksiannon. Tämän rohkaisemina kumartukaamme tunnustamaan syntimme ja syyllisyytemme yhteen näin sanoen: