6.9.2016

Johdantosanat - laskiaissunnuntai


Tänään laskiaissunnuntaina muistelemme sitä hetkeä, kun Jeesuksen julkinen toiminta saavuttaa käännekohtansa. Hänen vaelluksensa Jerusalemiin – kohti kärsimystä ja kuolemaa – alkaa. Mutta juuri tällä tiellä Ihmisen Poika kirkastetaan. Jumalallinen rakkaus voittaa antaessaan itsensä alttiiksi kuolemaan asti. Vain Jeesuksen ristin kautta voimme ymmärtää Taivaan Isän rakkauden meitä kohtaan kuten virressä oikein sanotaan: “Rakkaus olet ääretön, oi Jeesus, toit sen julki, kun kärsimykseen, kuolemaan maan päällä tiesi kulki” (436:1). 

Ilman uskoa emme voi ymmärtää ristintietä. Tarvitsemme Jumalan Pyhää Henkeä, jotta silmämme avautuvat sille, miten Jeesus kärsi meidän ja koko maailman puolesta. Paavali kirjoittaa: “Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan Jumalan oman Hengen, jotta tietäisimme, mitä hän on lahjoittanut meille” (1. Kor 2:12). 

Myöskään Jeesuksen oma ei voi elää ilman uhrautuvaa rakkautta. Tässäkin messussa Vapahtajamme kysyy meiltä: laitammeko itsemme alttiiksi hänen seuraamisessaan? Jälleen virsi kehottaa meitä: “Siis ristin tielle lähtekäämme seuraten kutsun antajaa nyt rakastaen, taistellen uskossa uuden luomisen” (55:6). 

Olemme tulleet Jumalan kasvojen eteen pyytämään häneltä virvoitusta hengellemme, sielullemme ja ruumiillemme. Olemme tulleet kuulemaan hänen sanaansa, kiittämään häntä hänen armostaan ja uskollisuudestaan. Jumala on pyhä ja me olemme syntisiä. Siksi tunnustakaamme hänelle syntimme ja rukoilkaamme anteeksiantoa yhteen ääneen näin sanoen:

----
Tänään taivaan Isä tahtoo muistuttaa meitä Pojastaan Jeesuksesta (liturgi näyttää alttaritaulua ja alttaripöydän krusifiksia) . Tämä päivä, laskiaissunnuntai, kertoo siitä, että Jeesus kulki puolestamme rakkauden uhritien. Hän luopui omastaan, kärsi ja kuoli puolestamme, jotta me saisimme elämän ja rauhan. Yhä Jeesus kulkee rinnallamme auttaen ja kantaen. Hän rukoilee puolestamme, niin kuin mekin rukoilemme hyvien ystäviemme puolesta.  Jeesuksessa on meillä tänäkin ystävänpäivänä tosi kaveri, ystävistä kaikkein parhain! 

Ensi keskiviikkona, tuhkakeskiviikkona, alkaa paastonaika. Silloin meiltä kysytään Jeesuksen esimerkin mukaisesti Jumalan ja toistemme rakastamista. Meitä kutsutaan Jumalan ystäviksi ja toistemme ystäviksi. Paastoaikana tahdomme auttaa toisiamme. Tahdomme opetella yksinkertaista elämäntapaa ja näkemään se, mikä elämässä on tärkeintä: tavaroiden paljous vai Jumalan sisäiset lahjat. Tärkein viesti, jota viemme eteenpäin on Jumalan rakkauden viesti. Kerromme toisillemme ja itsellemme: Jeesus rakastaa sinua ja minua (liturgi osoittaa sormellaan yleisöön ja itseensä).   

Tänään meidät on kutsuttu kirkkoon kuulemaan Raamatun sanaa, rukoilemaan ja ylistämään Jumalaa. Meitä kutsutaan myös Jumalan perheen aterialle, ehtoolliselle. Jeesus on luvannut olla kanssamme. Tähän lupaukseen turvaudumme, kun nyt tunnustamme Jumalalle syntimme hiljaa sydämissämme näin sanoen: 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti