14.7.2016

Saarna tapaninpäivä 26.12.2006 (Esko Jalkanen)


Matt. 10:16-22
Jeesus sanoi opetuslapsille:
   ”Minä lähetän teidät kuin lampaat susien keskelle. Olkaa siis viisaita kuin käärmeet ja viattomia kuin kyyhkyset.
   Pitäkää varanne, sillä ihmiset vievät teidät oikeuden eteen ja ruoskivat teitä synagogissaan. Maaherrojen ja kuninkaidenkin eteen teitä tullaan viemään minun takiani, todistukseksi heille ja kansoille. Mutta kun teidät luovutetaan viranomaisten käsiin, älkää olko huolissanne siitä, miten tai mitä puhuisitte, sillä teille annetaan tuona hetkenä sanat, jotka teidän tulee puhua. Te ette puhu itse, teissä puhuu Isänne Henki.
   Veli antaa veljensä surmattavaksi, isä lapsensa, ja lapset nousevat vanhempiaan vastaan ja tuottavat heille kuoleman. Kaikki tulevat vihaamaan teitä minun nimeni tähden, mutta se, joka kestää loppuun asti, pelastuu.”  

”Olkaa viisaita kuin käärmeet”, kehottaa Jeesus meitä tekstimme alussa. Täysin epäraamatullinen on siis se luulo, että usko Jumalaan olisi syntynyt ihmisten tietämättömyydestä. Kun vanhoina aikoina ei tiedetty, mistä ukkonen ja salamat syntyvät, uskottiin, että Jumala ajaa taivaan pilvissä kolisevilla kärryillään ja suutuksissaan sinkoilee salamoita syntisten ihmisten tuhoksi. Kun nykyään osataan selittää, miten ukkospilvet ja salamat syntyvät, ei tarvitse uskoa Jumalaan eikä ainakaan pelätä häntä. Oikea tieto tekee uskon turhaksi. Näin nykyään viisaat ihmiset päättelevät. Tietoahan nykymaailmassa on paljon ja uskoa yhä vähenevässä määrin. – Käärmeen viisaus taitaa olla sen nopeudessa. Äkkiä se iskee myrkkyhampaansa saaliiseensa ja salaman nopeasti livahtaa piiloon, kun sitä uhataan. Nykyinen sähkön käyttöön perustuva tekniikka on hyvin soveltanut käyttöönsä käärmeen viisauden. Mikäli hämmästyttävän nopea tekniikka tulee ainoaksi jumalaksi tämän päivän ihmiselle, on käärmeestä tullut hänelle alkuperäinen paratiisin kiusaaja, joka tekee Jumalan tahdon kyseenalaiseksi.

Tähän halpaan me emme tänään eksy. Usko ei synny tietämättömyydestä, vaan viisaudesta, tietämisestä. Matematiikkaan ja sen lainalaisuuksiin nojaavia tieteitä aikamme arvostaa korkealle. Mutta oletteko panneet merkille, millainen matematiikan oppikirja Raamattu on! Otetaanpa esimerkki yhteenlaskusta ja avataan Nehemian kirjan 7:s luku. Se on pitkä luku, yhteensä 72 jaetta. Siinä kerrotaan tavallisen yhteenlaskun tavoin, samoin kuin kaupan ostosten kuitissa tänään, pakkosiirtolaisuudesta palanneiden israelilaisten lukumäärä suvuittain. Pareosin sukua oli 2172 henkeä, bet-asmavetilaisia vain 42 henkeä, palanneita oli kaikkiaan 42 360 henkeä (Neh 7:8,28,66). Tässä samassa luvussa vihmontamaljat, papinpuvut ja kaikki lahjat temppelin rakentamista varten oli tarkoin laskettu yhteen. Kuinka jo sen ajan ihmiset osasivat laskea näin isoja lukuja?!

Tällaista meidänkin elämämme on ollut taas tämän joulun aikana. Olemme laskeneet yhteen, montako lahjaa saimme ja montako annoimme, montako joulutervehdystä saimme ja montako lähetimme. Kun kodissamme on tarpeeksi entistäkin yhteenlaskettavaa, voimme sanoa, että elämämme on yltäkylläistä. 

Raamattu tuntee myös vähennyslaskun. Oikeastaan tämän Tapaninpäivän evankeliumi on pääasiallisesti vähennyslaskua, joka koskee lähimpiä siteitä ihmisten välillä, rakkaudellisia perhesiteitä. Veli antaa veljensä surmattavaksi, isä lapsensa, kaikki vihaavat, viedään oikeuden eteen, ruoskitaan, luovutetaan viranomaisille. Ei tällaisia tekoja tehneitä voi enää laskea läheistensä joukkoon. Juuri tällaista kerrotaan nykyisestä Kuubasta. Kaikkia sen maan kansalaisia valvoo jopa perheisiin soluttautunut verkosto, joka säälimättä antaa ilmi vastavallankumoukselliset. 

Kyllä Vesannollakin on osattu tämänkaltainen vähennyslasku. Sotaveteraanit, jotka ovat hiljakkoin julkaisseet kirjan kokemuksistaan sodassa, jonka tarkoitus on varjella meidän maatamme järjettömästä ja ihmiset raunioittavasta vähennyslaskusta, kertovat mm. näin: ”Heikki Korhonen oli jouluaattona pikakivääriasemassa vartiomiehenä. Vuoron vaihduttua häntä odotti teltassa yllätys:  ´Oli joulukuusi ja siinä kaksi kynttilää ja vähän koristeitakin. Rykmentin pastori luki jouluevankeliumin ja laulettiin yhdessä jouluvirsiä. Papilla oli viisi pientä Raamattua, jotka hän jakoi miehille. Minäkin sain yhden, joka on kotona tänäkin päivänä. Se oli myös jatkosodassa mukana koko ajan.´”

Siinä on kaksi loistavaa esimerkkiä raamatullisesta matematiikasta, miten lasketaan vähennyslaskua ja jakolaskua. Kotoiset joulukuuset monine kynttilöineen ja koristeineen oli vähennetty kahteen kynttilään. Jokaviikkoinen sauna oli rintamamiehille entistä ylellisyyttä. Oli ikimuistoista juhlaa, kun kahden saunattoman kuukauden jälkeen päästiin vihdoin kylpemään, vaikka saunaan kuului ulkoa konekiväärien rätinä ja kranaattien räiske. Tätä vesanolaista kirjoitusta lukiessa tulee mieleen Psalmin 23 kuva: Sinä katat minulle pöydän vihollisteni silmien eteen. Vähennetty pöytä, ulkonaista rauhaa vailla, mutta: Ei minulta mitään puutu. Tässä mielessä vesantolaisen veteraanin ja jokaisen seurakuntalaisen ulkonainen joulu on ollut täydellinen. Saunat, kuuset, kinkut, lahjat, rakkaat perhesiteet ja kaikki!

Äärettömän tärkeää on raamatullinen jakolasku. Sotilaspastori jakoi viisi pientä Raamattua, joista yksi on vieläkin käytössä. Hän olisi jakanut varmaan useammallekin halukkaalle, mutta enempää ei ollut jaettavaksi. Tänä päivänä Vesannon seurakuntaa siunaa oikea Raamattujen ja raamattuopetuksen runsaus. Joka kodissa on tämä Pyhä kirja ja vaivattomasti se on saatavissa, ellei entistä ole. Raamatun sisältämät uskon aarteet, aarteet Jumalan hyvyyden varastoista, jotka ovat kuin aava meri, ovat vapaasti saatavissa kenelle tahansa. Taivaallinen jakolasku on täydessä käynnissä. Tule ja ota kaikki se hyvyys, jonka Jumala on sinulle varannut! 

Olemme tulleet kuin huomaamatta Raamatun huimiin kertolaskuihin. Yhden ainoan päivän aikana, ensimmäisenä helluntaina, seurakunta kasvoi 120 hengestä 3000 henkeä käsittäväksi. Parin päivän kuluttua heitä oli jo 5000 pelastunutta sielua. Tämä taivaallinen kertolasku jatkuu. Vain 30 vuotta sitten Etiopian Mekane Jesus-kirkon väkiluku oli 20 000 henkeä. Nyt luterilaisia kristittyjä siinä maassa on paljon yli 4 mljoonaa. Kiinan ja Etelä-Korean kristittyjen määrä kasvaa parhaillaan taivaallisin kertoimin.

Vai pitäisikö siirtyä laskutapaan, jota koulussa kutsuttiin geometriseksi sarjaksi? Ennen vanhaan oli Suomessakin sallittua lähettää ketjukirjeitä, nyt ei enää. Se tarkoitti, että kirjeen ensimmäinen lähettäjä kehotti lähettämään saman kirjeen viidelle ystävälleen. Heistä jokaisen tuli lähettää sama kirje edelleen viidelle ystävälleen. Kun sarja jatkui tällä tavoin jonkin aikaa, posti alkoi todella ruuhkautua. Meidän sanan palvelijoiden on lupa hyvässä Suomenmaassa lähettää evankeliumin ilokirje vaikka sarjalaskua käyttäen eteenpäin ja sanoa: kerro pelastuksen ilosanoma ei vain viidelle, vaan niin monelle ihmiselle kuin suinkin ja kehota heitä jatkamaan, vaikka ulkomaille saakka!

Raamatun lopussa kerrotaan, mihin huikeihin lukuihin päättyy taivaallinen matematiikka. Ilm 5:11 ”Näin suuren joukon enkeleitä ja kuulin heidän äänensä. Heitä oli lukemattomia, kymmenentuhatta kertaa kymmenenuhatta ja tuhat kertaa tuhat. Vielä enemmän on pelastettuja ihmissieluja Johanneksen taivasnäyssä: Tämän jälkeen näin suuren kansanjoukon, niin suuren, ettei kukaan kyennyt sitä laskemaan.  

Kouluaikaisessa matematiikassa merkittiin ”äärettömän suuri” merkillä, joka muistuttaa makuulla olevaa kahdeksikkoa. Tämäkin merkki tunnetaan Raamatussa, taivaallisen matematiikan mainiossa oppikirjassa. Tärkeintä, että näillä käsittämättömän suurilla luvuilla mitataan, ei vain pientä kotiin palaavaa Israelia, Nehemian aikana 42 360 henkeä, vaan luvutonta pelastettujen joukkoa, johon mekin Vapahtajaksemme syntyneen Jeesuksen armosta saamme kuulua. Jääkööt meitä koskettavasti puhuttelemaan juhlapäivämme evankeliumin viimeiset sanat: ”Se, joka kestää loppuun asti, pelastuu.”

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti