9.8.2016

Saarna 18. sunnuntai helluntaista 16.10.2011


Kol. 2:16-23
Kukaan ei saa tuomita teitä siitä, mitä syötte tai juotte tai miten noudatatte juhla-aikoja ja uudenkuun ja sapatin päiviä. Ne ovat vain sen varjoa, mikä on tulossa; todellista on Kristuksen ruumis. Teidän voittajan palkintoanne ei saa riistää teiltä kukaan, joka nöyryyttää itseään kieltäymyksin, vajoaa näkyihinsä ja palvoo enkeleitä. Sellaisen ihmisen tekevät hänen omat tyhjät ajatuksensa ylpeäksi, eikä hänellä ole yhteyttä Kristukseen, päähän, joka huolehtii koko ruumiista ja pitää sitä nivelten ja jänteiden avulla koossa, niin että se kasvaa Jumalan tarkoittamalla tavalla.
    Jos kerran olette yhdessä Kristuksen kanssa kuolleet pois maailman alkuvoimien ulottuvilta, miksi yhä käyttäydytte tämän maailman mukaisesti ja alistutte sellaisiin sääntöihin kuin »älä tartu», »älä maista», »älä kosketa»? Tämä kaikkihan koskee sellaista, mikä käytön jälkeen häviää. Kysymys on vain ihmisten käskyistä ja opeista. Nämä omatekoista hurskautta, nöyryyden harjoitusta ja ruumiin kurittamista vaativat käskyt tosin näyttävät viisailta, mutta todellisuudessa ne ovat arvottomia ja tyydyttävät vain ihmisen ylpeyttä.

'Tee se itse'.

Monessa paikassa törmää tähän kehotukseen. Asioiden tekeminen henkilökohtaisesti on muodikasta ja kunnioitettavaa. Tarjolla on lehtiä, televisio-ohjelmia ja nettivinkkejä Tee se itse -miehille ja -naisille. On Tee se itse -rakennusohjeita, -ruokareseptejä, -korjaussarjoja, valokuva-albumeita, käsityövinkkejä jne. Näin uusavuttomuuden aikana onkin hyvä, että ihmisiä rohkaistaan omakohtaiseen näppäryyteen. Erityisen tervetullutta on, että lapsille opetetaan kädentaitoja ja hoksaavaisuutta. Näistä taidoista on elämän aikana paljon apua.

On kuitenkin hyvä tiedostaa, milloin omat rahkeet eivät riitä. Kaikessa ei kannata olla Tee se itse -mies. Vaativat sähkö- ja putkityöt tulee jättää ammattilaisille. Talousneuvojan tehtävään kannattaa olla pätevyys ennen kuin toisia enemmälti neuvoo. Terveyden kanssa ei pidä leikkiä ja ryhtyä puoskariksi, kun on tosi kyseessä. 

Totuus on, ettei kukaan voi osata kaikkia taitoja. Monella voi kuitenkin olla harhakuva omista kyvyistään, luullaan liikoja. Ollaan ylpeitä ja kovapäisiä, ei oteta vastaan neuvoja. Silloin vahinkoja sattuu, ihmisille ja tavaroille käy huonosti. Kaikki ei mene niin kuin Strömsössä, suomenruotsalaisessa TV-ohjelmassa, jossa kaikki onnistuu, ihana kesä kestää 365 päivää ja kaikki on ihanaa ja kaunista. Ei ihme, että kansansuussa Tee se itse -mies on muodostunut eräänlaiseksi vitsiksi: se kuvaa henkilöä, joka yrittää jääräpäisesti tehdä enemmän kuin osaa. Jopa henkensä kaupalla.

Varsinaiseksi synniksi Tee se itse -ajattelu kehittyy vasta uskonnollisella alueella. Hengellisesti katsottuna tämä ajattelu on kadotuksen tie. Golgatan risti, Jeesus Kristus ja puhdas evankeliumi eivät riitäkään, vaan pelastusta yritetään vängätä omin voimin. Taivastietä mestaroidaan omahurskaudella. Ihmisen käskyt ja opit otetaan esiin, ei Jumalan. Ollaan ylpeitä ja kovapäisiä, ei kuunnella muita. Vannotaan omien taitojen ja kykyjen nimiin. Vahinkoja sattuu, sielut saavat haavoja. Jopa ikuisen elämän kaupalla.

Päivän epistolassa Paavali kirjoittaa tällaista Tee se itse -pelastusoppia vastaan. Hän varoittaa Kolossan seurakuntalaisia harhaopeista, joissa vannotaan omavanhurskauden nimiin. Myös tuolloin oli liikkeellä kaikenlaisia epäilyttäviä uskomuksia. Toiset elivät tiukasti lain alla ja pyrkivät noudattamaan orjallisesti kaikki säädöksiä. Paavali vapauttaa kolossalaiset tästä: ”Kukaan ei saa tuomita teitä siitä, mitä syötte tai juotte tai miten noudatatte juhla-aikoja ja uudenkuun ja sapatin päiviä.” Samoin vallalla oli mysteerikultteja ja askeetikkoja, joille näyt, henkiolennot ja paastoaminen olivat tie jumaluuteen. Tämä ei ollut Paavalista oikea tie: ”Teidän voittajan palkintoanne ei saa riistää teiltä kukaan, joka nöyryyttää itseään kieltäymyksin, vajoaa näkyihinsä ja palvoo enkeleitä.”

Paavali jos kuka vastusti hengellistä Tee se itse -ajattelua. Vain Jeesus Kristus on tärkeä, hän on tie Kolmiyhteisen Jumalan luo. Yksin Jeesus on uskonelämän pää. Hän pitää koossa oman hengellisen ruumiimme ja koko kirkon ruumiin. Jos luotamme omiin tyhjiin ja ylpeisiin ajatuksiimme ilman Herraa, huonosti käy, koska silloin emme ole yhteydessä häneen. Paavali kirjoittaa tästä varoittaen: ”Sellaisen ihmisen [omavanhurskaan ihmisen] tekevät hänen omat tyhjät ajatuksensa ylpeäksi, eikä hänellä ole yhteyttä Kristukseen, päähän, joka huolehtii koko ruumiista ja pitää sitä nivelten ja jänteiden avulla koossa, niin että se kasvaa Jumalan tarkoittamalla tavalla.” 

Tänäkin päivänä enkeleitä palvotaan, ekstaattisia kokemuksia haetaan, mantraa hoetaan, salaoppeja vaalitaan ja tähtikuvioita luetaan. Reikihoidot ja joogamietiskely ovat kadunkulmissa vastassa. New Age eli uushenkisyys valtaa alaa. Ihminen on pääosassa. Tarkkana pitää olla, koska sielunvaellusopit ja henkiparannusmenetelmät yrittävät kovasti ujuttautua myös kristinuskon sekaan. Silloin pitää olla hereillä. Jos ei ole varma jostain hengellisyyden muodosta, on hyvä ohjesääntö kysyä itseltään: viekö tämä minua lähemmäksi Jeesusta Kristusta? Meditoidaanko tässä Jumalan sanaa vai omaa tyhjää mieltä? Onko tämä omanhurskauden harjoittamista? Kasvattaako ja hoitaako tämä minua kristittynä?

Paavalin ohjeet ovat edelleen käyttökelpoisia. Valitettavan moneen meidänkin aikakauden trendiin sopii apostolin viisas sana: ”Kysymys on vain ihmisten käskyistä ja opeista. Nämä omatekoista hurskautta, nöyryyden harjoitusta ja ruumiin kurittamista vaativat käskyt tosin näyttävät viisailta, mutta todellisuudessa ne ovat arvottomia ja tyydyttävät vain ihmisen ylpeyttä.”

Paavalin opetuksen perusviesti oli: teidän ei tarvitse alistua orjina noudattamaan sitä, mikä on muodikasta uskonnollisuutta. Teidän ei tarvitse tehdä sitä, mitä muut ympärillä tekevät. Kristitty on aina epämuodikas, vastavirtaan uiva jalokala. Ehkä tänä päivänä Paavali kirjoittaisi meille hieman toisin, jos voisi. Hän saattaisi sanoa Maaningan kristityille: joidenkin mielestä kirkko ja seurakunta eivät muodikkaita, mutta älkää välittäkö siitä. Käykää te kirkossa, seurakunnan tilaisuuksissa, lukekaa Raamattua ja rukoilkaa. Tehkää tämä kaikki vapaasti, Pyhän Hengen johtamina, sillä onhan Kristus meidät vapauteen vapauttanut! Älkää tehkö pelastuksesta Tee se itse -asiaa, vaan luottakaa yksin Jeesukseen Kristukseen ja uskokaa häneen. Hänessä on uskon juuremme ja perustuksemme. Paavali sanoo niin kolossalaisille kuin meille: ”Kun kerran olette ottaneet omaksenne Herran Kristuksen Jeesuksen, eläkää hänen yhteydessään. Juurtukaa häneen, rakentakaa elämänne hänen varaansa ja vahvistukaa uskossa sen mukaan kuin teille on opetettu” (Kol 2:6-7).