Saarna pyhän kolminaisuuden päivä 31.5.2015

Matt. 28:16-20
Kaikki yksitoista opetuslasta lähtivät Galileaan ja nousivat vuorelle, minne Jeesus oli käskenyt heidän mennä. Kun he näkivät hänet, he kumarsivat häntä, joskin muutamat epäilivät. Jeesus tuli heidän luokseen ja puhui heille näin: "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti."

Kuluneella viikolla pyöri netissä hauska kuva liittyen Pyhän Kolminaisuuden päivään. Se oli pappien omilla ryhmäsivuilla. Kuvassa oli kirkon lasimaalaus ja sen päällä teksti: ”Pyhän Kolminaisuuden salaisuus. Johon pappi ikään kuin vastaa: ”Taitaa ollakin diakonin vuoro saarnata!”  

Salattu Jumala. Kolminaisuus. Nämä ovat niitä vaikeimpia aiheita käsittää. Saati saarnata. Ei ihme jos kirkkoherrankin mieleen tulee: ”Annetaanpas saarnavuoro diakonille, hän saa tämän setviä!” 

Turhaan ei kirkkoisä Augustinus sanonut: ”Jokainen joka kieltää Kolminaisuuden on vaarassa menettää pelastuksensa. Ja jokainen joka yrittää ymmärtää sitä on vaarassa menettää mielenterveytensä.”

Miska (vs. diakoni) ei ole kuitenkaan tänään paikalla, joten yritän selvitä yksin. Olkaahan armollisia lomalle jäävää kohtaan. Koetetaan sinne asti vielä suht' selväjärkisenä päästä. 

”Jokainen joka kieltää Kolminaisuuden on vaarassa menettää pelastuksensa.”

Tämä Augustinuksen lausuma kannattaa ottaa todesta. Jumalan Kolminaisuus ei ole vähäpätöinen asia, vaan se on uniikki piirre kristinuskolle. Pyhän Kolminaisuuden kautta ymmärrämme Jumalan todellisen luonteen. Yksi kolmessa, kolme yhdessä. Vaikka kristillinen elämä ei olekaan systemaattista teologiaa, opinkappaleilla briljeeraamista, oppia tarvitaan. Oppi nousee käytännön elämästä, se ei ole vailla pohjaa. Oppi määrittää myös sitä, miten asioita käsitämme ja elämää elämme. Se ei ole elämästä irrallista. Tästä syystä Pyhän Kolminaisuuden miettiminen kuuluu kaikille yleisille papeille: perheen äideille ja isille, nuorille ja senioreille, maanviljelijöille ja insinööreille. Kaikille kristityille. Kiitos kun olet tullut messuun tätä harjoittamaan. 

Jotta selviän saarnasta, yritän pitää asiat yksinkertaisena. Pyrin vastaamaan ainoastaan kysymykseen: Miksi kolminaisuusoppi on niin tärkeää?  

Augustinus on aivan oikeassa siinä, että Kolminaisuus liittyy pelastukseen. Kristillinen pelastusoppi on mahdoton ilman sitä. Seuraavat kolme näkökulmaa, jotka perustuvat Jumalan sanaan, avaavat Kolminaisuuden näkökulmaa. 

I-uskonkappale: Isä, kaikkivaltias 

Galatalaiskirjeessä sanotaan: ”Mutta kun aika oli täyttynyt, Jumala lähetti tänne Poikansa” (4:4). Ja Johanneksen evankeliumissa: ”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa..” (Joh. 3:16). 

Isä Jumala lähettää. Poika ei lähettänyt itseään, vaan Isä. Jeesus puhuu tavan takaa varsinkin Johanneksen evankeliumissa näin: ”Isä on minut pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan” (10:36). Pelastus perustuu Isän aloitteeseen. Sen juuret ovat jo luomistakin kauempana.

II-uskonkappale: Jeesus, Kristus     

1. Pietarin kirjeestä: ”Kärsihän Kristuskin ainutkertaisen kuoleman syntien tähden, syytön syyllisten puolesta, johdattaakseen teidät Jumalan luo” (3:18).

”Johdattaakseen teidät Jumalan luo.” Pelastus tapahtuu Pojan kautta. Hän on välimiehemme: ”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani” (Joh 14:6). Jeesus tuli yhdeksi meistä. Katekismus opettaa: ”Jumalan Poika syntyi meidän kaltaiseksemme vapauttaakseen meidät ja kantaakseen tuomion, jonka olemme ansainneet. Hän alistui yhdeksi meistä ja jakoi synnin orjuuttaman ihmiskunnan kohtalon. Jeesus on Vanhan testamentin odottama kärsivä Messias eli Kristus.”    

III-uskonkappale: Pyhä Henki

Tituksen kirjeestä: ”Hän [Jumala] pelasti meidät pesemällä meidät puhtaiksi, niin että synnyimme uudesti ja Pyhä Henki uudisti meidät” (3:5). 

Pelastus välittyy käytäntöön ainoastaan Pyhän Hengen kautta. Ilman Henkeä ei ole elämää. Ilman häntä tapahtuneet jäisivät tyhjiksi. Nikean uskontunnustuksessa todetaan: ”Uskomme Pyhään Henkeen, Herraan ja eläväksi tekijään, joka lähtee Isästä ja Pojasta ja jota yhdessä Isän ja Pojan kanssa kumarretaan ja kunnioitetaan ja joka on puhunut profeettojen kautta.” Katekismus jatkaa: ”Pyhä Henki tuo Jumalan hyvyyden ja Kristuksen rakkauden meidän keskellemme. Ilman eläväksi tekevää Henkeä emme voi uskoa emmekä lähestyä Kristusta... Pyhän Hengen vaikutuksesta ihminen tulee Jumalan armolahjoista osalliseksi, alkaa rakastaa Jumalaa ja lähimmäisiään.”

Tarvitaan lähettäjä, Isä. Tarvitaan toteuttaja, Poika. Tarvitaan eläväksi tekijä, Pyhä Henki. Isä ja Poika ja Pyhä Henki. Tähän Jumalaan, Kolmiyhteiseen Herraan, tunnustaudumme pian nikealaisittain.  

Kun pohdimme asiaa, ymmärrämme miten tärkeää on Jumalan Kolmiyhteys. Jos jokin puoli jää pois, silloin kuvamme hänestä on epätäydellinen, peräti erheellinen. Kun rukoillen tätä tutkimme opimme lisää taivaallisesta rakkaudesta ja arvostamme entistä enemmän Jumalaa sellaisena, kun hän on meille näyttäytynyt. Kolminaisuus on  tie syvempään uskoon. Aivan kuten Jumalan toiminta perustuu yhteyteen, sama seurakunnassa. Kolmiyhteinen Jumalan olemus asettaa meille esimerkin seurakuntayhteydestä: emme toimi yksin, vaan yhteistyössä. Jokaisella persoonalla on oma roolinsa yhdessä samassa Kristuksen ruumiissa. Ehtoollisella jaamme yhteyden aterian toistemme kanssa ja koemme yhteyden Pyhään Kolminaisuuteen: Lähettäjään, Toteuttajaan ja Eläväksi tekijään. Sinutkin on lähetetty toteuttamaan Jumalan tahdon mukaisia tekoja Pyhässä Hengessä! 

Kun oppiperusta on kunnossa, voimme keskittyä oleelliseen. Pyhä Franciscus opettaa: "Saarnatkaa evankeliumia, ja jos se on välttämätöntä, käyttäkää myös sanoja!"