Saarna 2. adventtisunnuntai 7.12.2014

Luuk. 17:20-24
Kun fariseukset kysyivät Jeesukselta, milloin Jumalan valtakunta tulee, hän vastasi: "Ei Jumalan valtakunta tule niin, että sen tulemista voidaan tarkkailla. Eikä voida sanoa: 'Se on täällä', tai: 'Se on tuolla.' Katsokaa: Jumalan valtakunta on teidän keskellänne."
    Opetuslapsilleen hän sanoi: "Tulee aika, jolloin te toivotte näkevänne edes yhden Ihmisen Pojan päivän mutta ette saa nähdä. Teille sanotaan silloin: 'Hän on tuolla', ja: 'Hän on täällä', mutta älkää lähtekö minnekään, älkää juosko perässä. Sillä niin kuin salama välähtää ja valaisee taivaan äärestä ääreen, niin on Ihmisen Poika oleva ilmestymisensä päivänä."

Tarkkailla verenpainetta. Tarkkailla sähkönkulutusta. Tarkkailla säätilaa. Tarkkailla lainojen korkoja. 

Tätä elämämme on: jatkuvaa tarkkailua. Seuraamme kaikkea mitä ympärillämme tapahtuu. Tai ainakin yritämme. 

Televisio, Internet, säätutkat, satelliitit ja muut tekniset kojeet antavat nykyihmisille mahdollisuuden tarkkailla näkyvää maailmaa. Koskaan ihmiskunnan historiassa ei ole ollut näin paljon tietoa eri ilmiöistä. Monella alalla odotetaan uusia läpimurtoja. Tähtitieteestä kuullaan usein uutta. Tänä syksynä olemme seuranneet Rosetta-luotaimen tutkimuksia erään komeetan pinnalla, jonka se saavutti 10 vuoden matkanteon jälkeen.   

Jeesus sanoo: ”Ei Jumalan valtakunta tule niin, että sen tulemista voidaan tarkkailla. Eikä voida sanoa: 'Se on täällä', tai: 'Se on tuolla.'” 

Olemme tottuneet siihen, että miltei kaikkea näkyvää voi tarkkailla. Mutta eräs ulottuvuus jää tämän ulkopuolelle – Jumalan valtakunta. Sitä ei voida havainnoida perinteisin menetelmin. Huippumodernit mikroskoopit tai kaukoputket eivät auta tässä yhtikäs mitään. Kukaan ei voi tieteellisesti todistaa Jumalan valtakunnasta, että 'Se on täällä' tai: 'Se on tuolla.' Olemme edelleen samalla viivalla kuin Jeesuksen aikalaiset. Jos luotamme vain pinnalliseen tarkkailuun, jäämme kyselemään fariseusten rinnalle: Milloin Jumalan valtakunta tulee? Tähän Jeesus vastaa yhä uudelleen: ”Ei Jumalan valtakunta tule nähtävällä tavalla” (KR 1938).

Uuden testamentin ulkopuolisessa Tuomaan evankeliumissa on kerrottu sama tilanne hieman eri sanoin (113). Siinä opetuslapset kysyvät Jeesukselta: milloin Jumalan valtakunta tulee? Jeesus vastaa: ”Se ei tule odottamalla sen tuloa. Ei sanota ’katso, täällä!’ tai ’katso, tuolla!’. Ennemmin valtakunta levitetään maan päälle, eivätkä ihmiset näe sitä.” 

Jumalan valtakunta on näkymätön. Se ei ole tästä maailmasta (Joh 18:36). Se on enemmän kuin ihmisten puheet tai huomiot, se on vahva muutosvoima (1. Kor 4:20). Tästä syystä sen havainnoiminen on vaikeaa. Vaikka se olisi levitettynä ympäri maailmaa, ja sitä esiteltäisiin kaikkien silmien edessä, silti se jää monelta ymmärtämättä: ”Valtakunta levitetään maan päälle, eivätkä ihmiset näe sitä.”

On tunnettua, että jos jotkut aistit ovat puutteellisia, toiset kehittyvät entistä paremmiksi. Tämä voidaan huomata vaikka sokeilla ihmisillä: he eivät näe, mutta heillä on usein tarkka kuulo ja tuntoaisti. Luonnollista olisi ajatella, että sama toimii myös päinvastoin: jos jotain aistia ei käytetä, se turtuu. Oma aikamme vannoo näkyvyyden nimiin, elämme audiovisuaalisessa kulttuurissa: kuvataide, valokuvat, videot, uusmedia, mainonta, musiikki jne. Koska aistejamme jatkuvasti ärsytetään kuvin ja äänin, voisi kuvitella, että muut aistit tylsistyvät. Näkymättömiä viestejä ei enää tavoiteta. Jumalan ääntä ei kuulla. Johtaako tämä elämäntyylimme siihen, että hengellinen näkökykymme on merkittävästi heikentynyt? Kuka enää erottaa kaiken kiireen, melun ja kuvaärsykkeiden keskeltä taivaan valtakunnan viestin? Jumalan valtakunta levitetään maan päälle, eivätkä ihmiset näe sitä?

"Ei Jumalan valtakunta tule niin, että sen tulemista voidaan tarkkailla. Eikä voida sanoa: 'Se on täällä', tai: 'Se on tuolla.' Katsokaa: Jumalan valtakunta on teidän keskellänne."

Jumalan valtakunta teidän keskellänne. Tämä on lohduttavaa. Siellä missä Jeesus, siellä Jumalan valtakunta. 

Evankeliumissa nurinkurisinta on, että fariseukset penäävät Jeesukselta merkkiä Jumalan valtakunnan tulemisesta. He eivät ymmärrä, että Jeesuksessa – miehessä joka on aivan heidän silmiensä edessä – tuo valtakunta on tullut heidän keskelleen. He eivät tunnusta Jeesuksen ihmetekoja, vaan pysyvät epäuskoisina. He eivät näe, koska eivät usko.

Jeesus on luvannut olla seurakuntansa keskellä maailmaan loppuun asti. Ei näkyvästi, mutta Pyhässä Hengessä, sanassa ja sakramenteissa, rukouksessa. Seurakunnassa uskomme yhdessä, jotta voisimme nähdä – Jumalan valtakunta meidän keskellämme! Kilvoittelemme uskonelämässämme, etteivät hengelliset aistimme turtuisi. Pyrimme elämään niin, että taivaan valtakunnan luonne näkyisi keskuudessamme: se on vanhurskautta, rauhaa ja iloa (Room 14:17). Kun parannusta ja syntien anteeksiantamista saarnataan, on Jumalan valtakunta läsnä. 

Jeesus varoittaa meitä liiallisesta ”hörhöilystä”, kaiken maailman uskomuksien ja harhaoppien perässä juoksemisesta: ”Teille sanotaan silloin: 'Hän on tuolla', ja: 'Hän on täällä', mutta älkää lähtekö minnekään, älkää juosko perässä.” Jumalan valtakunta tulee täyteydessään silloin kun se tulee, sen pitäisi riittää kristitylle. Täyden tulemisen hetki on joka tapauksessa varma, se ei jätä mitään epäselvyyttä: ”Sillä niin kuin salama välähtää ja valaisee taivaan äärestä ääreen, niin on Ihmisen Poika oleva ilmestymisensä päivänä."

Tätä hetkeä, Jeesuksen paluun hetkeä, odotamme kärsivällisesti. Elämme Jeesuksen seuraajina sitä odottaen. Havainnoimme sen mikä on tarpeen. Monia koettelemuksia mahtuu jokaisen kristityn, sinun ja minun elämään. Myös kirkkoa koetellaan. Tähän Jeesus antaa rohkaisevan ohjeen: ”Mutta joka kestää loppuun asti, pelastuu” (Mt 24:13).