28.6.2016

Avointa lähdekoodia peliin! (Sisä-Savon Sanomat 12.9.2006)


Tietokonemaailmassa ovat viime aikoina kovasti yleistyneet ilmais- ja ns. avoimen lähdekoodin ohjelmat. Nämä ohjelmat ovat jokaisen internet-käyttäjän käden ulottuvilla, muutamien napin painalluksien päässä. Internetistä voi ladata ilmaiseksi esimerkiksi käyttöjärjestelmiä (Linux), tekstinkäsittelyohjelmia (OpenOffice), nettiselaimia (Mozilla), vakoiluohjelmien torjujia (Spybot), tietosanakirjoja (Wikipedia) ja puhelinpalveluita (Skype).

Ohjelmien perusidea on yksinkertainen: niiden omistaminen ja käyttäminen on ilmaista, eikä käyttäjän tarvitse sitoutua ohjelman tarjoajaan millään tavoin. Velvoitteita ei ole. Kaikilla ohjelman käsiinsä saaneilla on samat oikeudet. Avoimen lähdekoodin ohjelmat ovat niin ikään vapaasti levitettävissä ja välitettävissä, eikä käyttötarkoituksia rajoiteta. Lisäksi ohjelmien lataaminen ja käyttäminen on tehty mahdollisimman helpoksi, jotta ne todellakin palvelisivat mahdollisimman monia ja erilaisia käyttäjiä. Näin ollen yksilöitä tai ihmisryhmiä ei haluta asettaa tietoisesti eriarvoiseen asemaan.    

Näille ohjelmille tunnusomaista on taustalla tehtävä tinkimätön vapaaehtoistyö, jonka ansiosta ne ovat ilmaisia ja alati kehittyviä. Tietoja vaihdetaan virtuaaliyhteisöissä vapaasti ja ideoita otetaan vastaan. Maailmanlaajuinen 'virtuaalinen aivoriihi' on koolla 24/7. Jokainen voi halutessaan osallistua, mikäli halukkuutta ja kykyjä on. Ohjelmistopäivityksiä luodaan jatkuvasti käyttömukavuuden ja turvallisuuden edistämiseksi. Uusia ideoita syntyy yhteisöissä tiuhaan tahtiin. Lahjoitukset, yhteisen hyvän tavoittelu ja aito talkoohenki varmistanevat sen, että tämänkaltaiset ohjelmistot ovat tulleet tietoyhteiskuntaamme jäädäkseen. Hyvä niin.

Suomalainen yhteiskunta voisi auliisti ottaa opikseen näiden ilmaisohjelmien periaatteista ja  niitä kehittävien yhteisöjen toimintatavoista. Kateudestaan tunnettu perussuomalainen luonne petraantuisi kummasti parempaan suuntaan, kun opettelisimme samankaltaista avoimuutta, jakamista ja yhteistä ideointia. Hyvät ideat kannattaisi tuoda kaikkien saataville sekä edelleen kehitettäviksi, eikä pimittää niitä omiin taskuihinsa. On aika luopua pinttyneestä ajatuksesta ”kun toinen menestyy, niin se on minulta pois” ja ottaa tilalle asenne ”kun toinen menestyy, niin se hyödyttää ennen pitkää myös minua.” 

Saattaa kuulostaa ensi alkuun markkinahenkiseltä 'jenkkihömpältä', mutta oikein ymmärrettynä tämänkaltainen ajattelu voisi johtaa rakentavampaan ja keskustelevampaan ilmapiiriin. Hyvinvoinnin lisenssi ei ole tarkoitettu harvojen herkuksi, vaan se kuuluu kaikille. Onnellinen ja laadukas elämä ei ole ns. suljettu lähdekoodi, jonka voisi rahalla ostaa ikiomaksi etuoikeudekseen, vaan se on avoin lähdekoodi, jonka kehittäminen ja levittäminen kuuluu kaikille. Ihmisiä ei tule  asettaa eriarvoiseen asemaan missään suhteessa. 

Kuten tiedämme, tämä tavoite ei ole suinkaan toteutunut yhteiskunnassamme, joten on ryhdyttävä talkoisiin. Näihin kehittämistalkoisiin kutsutaan kaikkia yhteiskuntamme jäseniä, ihan kaikkia. Jokaisella on  annettavanaan jotakin – muita väitteitä ei kannata edes uskoa!

Yhteiskunnan formaattia on päivitettävä sopivin väliajoin, kuten tietokonetta, jotta meillä olisi edelleen turvallista, laadukasta ja merkityksellistä olla yhdessä. Mikäli jämähdämme paikoillemme, niin haitalliset virukset osaavat kyllä luikerrella päivittämättömien palomuuriemme lävitse ja aiheuttaa tuhoa. Ovatko turvapäivityksemme ajan tasalla? 

Vaalit lähestyvät niin seurakunnallisella kuin valtiopäivällisellä tasolla. Nyt on siis mahdollisuus vaikuttaa joko ehdokkaana tai äänestämällä.  On mahdollisuus puuttua epäkohtiin ja päivittää yhteiskunnan päättävien elimien rakennetta ja henkilöstöä. Valittamaan ei kannata ryhtyä, jos ei vaikuta. 

Vaadimme päättäjiltä: Avointa ja tasavertaista lähdekoodia peliin!