Perhekokouksen paikka (Ksml 5.11.2014)

Suomen luterilaisen kirkon arkkipiispa Kari Mäkinen avasi kirkolliskokouksen 3.11.2014 muun muassa näin sanoen: "On lujasti ja päättäväisesti pidettävä huolta siitä, että elämän perussuhteet eivät näy markkinasuhteina. Lapsi ei osta vanhemmiltaan kasvatuspalveluita. Kun hengitän, en ole ilmakehän asiakas. Elämänilolla ja mielekkyydellä ei ole markkinahintaa. Luottamus ja anteeksianto eivät ole kaupattavissa. Suhde Jumalaan ei ole markkinasuhde."

Samat ajatukset sopivat seurakuntaan. Seurakunnan suhde jäseniinsä ei ole markkinasuhde. Seurakunta ei ole yritys, palveluvirasto tai ammattimainen tapahtumajärjestäjä. Jos miellämme, että kirkollisveroja maksetaan yksinomaan siksi, että sillä ansaitaan tietty palvelutaso, silloin seurakunnan identiteetti katoaa. Seurakunta on Jumalan perheväki. Jos vanhemmiltaan kasvatuspalveluita ostava lapsi kuulostaa hullulta, eikö yhtä oudolta kuulosta se, jos äiti-kirkolta penätään palveluita yksipuolisella markkina-asenteella?

Kumma kyllä, jälkimmäinen mielikuva on ruvennut särisemään kirkon jäsenten korvissa vasta nyt. Ehkä siitä syystä, että kirkko on itse toistanut asiakkuusajattelun mantraa väsyksiin asti. Oman identiteetin kuunteleminen on jäänyt vähemmälle. Keitä me olemme? - Tällä kysymyksellä päästään pitkälle.        

Seurakunta toteuttaa kirkon Herralta, Jeesukselta Kristukselta, saamaansa tehtävää. Sillä ei ole tämän ylittävää, omaa agendaa. Kirkon jäsen ei ole suhteessa seurakuntaansa kuluttaja, vaan jäsen, joka on kiinnostunut siitä, miten hän voi palvella ja rakentaa kotiseurakuntaansa, olla osana sitä. Perheeltä ei oteta eikä sille käännetä vaikeuksissa selkää, sille annetaan ja siltä saadaan. Kuuluminen ja osallisuus merkitsevät. Ne eivät ole kaupan. 

Arkkipiispa jatkaa osuvasti: ”Kirkkona elämisen ydin tässäkin kulttuurissa tiivistyy, kun kirkoissa kokoonnutaan jumalanpalvelukseen, pysähdytään Jumalan ja sanan eteen ja polvistutaan ehtoollispöytään.... tämän keskellä toteutuu ihmisen perussuhde, suhde koko olemassaolon ytimeen. Siinä, kun ihminen polvistuu Herransa eteen, ei olla asiakasrajapinnalla.”

Käytä ääntäsi seurakuntavaaleissa, vaalipäivä on isänpäivänä 9.11. Tarvitsemme äänestäjiä, jotka haluavat kuulua joukkoon ja tahtovat vaikuttaa seurakuntien tulevaisuuteen. Tarvitsemme luottamushenkilöitä rakentamaan ja kehittämään seurakuntaelämää. Koska perheyhteydessämme ja toimintatavoissamme on kosolti korjattavaa, äänettömyys ei tuo mukanaan mitään hyvää. On rakentavan perhekokouksen paikka.