Saarna pääsiäispäivä 27.3.2016

Luuk. 24:1-12

Ensimmäisenä päivänä sapatin jälkeen naiset jo aamuvarhaisella menivät haudalle ja ottivat hankkimansa tuoksuöljyt mukaan. He havaitsivat, että kivi oli vieritetty haudan suulta, ja kun he menivät sisälle hautaan, he eivät löytäneet Herran Jeesuksen ruumista. Kun he olivat ymmällä tästä, heidän edessään seisoi yhtäkkiä kaksi miestä sädehtivän kirkkaissa vaatteissa. Naiset pelästyivät ja painoivat katseensa maahan. Mutta miehet sanoivat heille: "Miksi etsitte elävää kuolleiden joukosta? Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista. Muistakaa, mitä hän sanoi teille ollessaan vielä Galileassa: 'Näin täytyy käydä: Ihmisen Poika annetaan syntisten ihmisten käsiin ja ristiinnaulitaan, mutta kolmantena päivänä hän nousee kuolleista.'" Silloin he muistivat, mitä Jeesus oli puhunut.

     Haudalta palattuaan naiset veivät tästä sanan yhdelletoista opetuslapselle ja kaikille muille. Nämä naiset olivat Magdalan Maria, Johanna ja Jaakobin äiti Maria, ja vielä muitakin oli heidän kanssaan. He kertoivat kaiken apostoleille, mutta nämä arvelivat naisten puhuvan omiaan eivätkä uskoneet heitä. Pietari lähti kuitenkin juoksujalkaa haudalle. Kurkistaessaan sisään hän näki ainoastaan käärinliinat, ja hän lähti pois ihmetellen mielessään sitä, mikä oli tapahtunut.

Olisiko kaikki toisin, jos Jeesuksen ylösnousemus olisi kuvattu nykyaikaisella tekniikalla? 

Vuonna 1969 Neil Armstrong astui kuun pinnalle. Tuolloin jotkut teistä mahdoitte sen televisiosta nähdäkin. Mutta yhä on paljon ihmisiä, jotka pitävät koko tapahtumaa lavastettuna. 

2001 näkyi suorana lähetyksenä New Yorkin kaksoistornien terrori-iskut. Silti suuri joukko epäilee tapahtumien kulkua, kuka oikein oli iskun takana ja miten se oikeasti tapahtuikaan.

David Copperfield on tunnettu taikuri, illusionisti. Olen nähnyt hänen lentävän ilmojen halki kuin teräsmiehen ja hävittävän kuvista jopa lentokoneen. Tiedän kuitenkin, että se on ollut illuusiota, ihmissilmän harhauttamista. Se ei ole totta, vaan taikurin taitoa. 

Vaikka tapahtuneita asioita on tallennettu välineillä, se ei ole taannut sitä, että kaikki olisi siltäkään 100-prosenttisesti uskottavaa. Moni asia säilyy kiistanalaisena. Totuuksia näyttää olevan tuhansia, vaikka mielestämme faktat ovat kaikille samat. Yksistään pieni siirto kamerakulmassa voi muuttaa olennaisesti totuutta. Ihmissilmää ja mieltä on yllättävän helppo harhauttaa.     

En usko, että ylösnousemususko olisi sen elävämpää, vaikka se näytettäisiin suorassa lähetyksessä. Usko kun ei synny pelkästä näkemisestä. Näkeminen syntyy uskosta. 

Ensimmäiset kristityt joutuivat uskossa pitkään prosessiin. Ei kaikki ollut suinkaan valmista tyhjällä haudalla. Siellä oltiin hämmentyneinä, täysin ”pihalla” kuten tapaamme sanoa. 

Evankeliumi kertoi: ”Pietari lähti pois ihmetellen mielessään sitä, mikä oli tapahtunut.” Meni päiviä, viikkoja ennen kuin asia rupesi selviämään. Helatorstaina, 40 päivän kuluttua, he tapasivat Jeesuksen vuorella ja saivat lähetyskäskyn. Helluntaina, 10 päivää siitä, Pyhä Henki vuodatettiin. Se oli mullistava kokemus. Mutta silti usko ja teologia kehittyivät vielä vuosikymmeniä, tai oikeastaan vuosisatoja Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen. Tälläkin hetkellä kristinusko kipuilee ja hakee muotoaan. Kristinusko on selviytynyt näihin päivään asti, koska se on osannut mukautua ja tulkinnut dogmejaan muuttuneessa tilanteessa. 

Yksilön kohdalla lyhyt ihmiselämä tuskin edes riittää raapaisemaan uskon salaisuuden pintaa. Monelle se on elämänmittainen projekti, jonka valmistumispäivä jää yksin taivaan Isän tietoon. 

Raamatun välittämillä todistuksilla ja kokemuksilla on ehdoton arvonsa. Uskomme on apostolinen, se perustuu heidän todistukseensa. Saatavan kokonaiskuvan kannalta en näe Pyhiä kirjoituksia yhtään vähemmän luotettavimpina kuin nykymediaa.  

Mutta tuntevatko ihmiset uskonsa? Tuntevatko he Raamattunsa? 

Yhdysvalloissa tehtiin 2002 tutkimus, jossa kartoitettiin kristittyjen raamattutuntemusta:

- 48% ei osannut nimetä kaikkia neljää evankeliumia.

- 52% ei muistanut nimeltä enempää kuin kaksi tai kolme Jeesuksen opetuslasta.

- 60% ei muistanut kunnolla edes viittä kymmenestä käskystä.

- 71% oli sitä mieltä, että Raamatussa taatusti lukee: ”Jumala auttaa ennen kaikkea niitä, jotka auttavat itse itseään. ” 

En tiedä miten sama kysely onnistuisi Suomessa. Luultavasti tulokset eivät olisi mairittelevasti parempia. Ei ihme jos ihmiset eivät usko Raamattuun. Jotta siihen voisi uskoa, se pitäisi ensin lukea ja tuntea! 

Syntymäpäivä ja juhannus on kerran vuodessa, pääsiäinen joka viikko. 

Kyllä. Jokainen sunnuntai on Kristuksen ylösnousemisen juhla. Sen takia käymme kirkossa, että muistutamme itseämme, että Herra elää (Kristus nousi kuolleista!). Seurakunnassa pääsee prosessiin, jossa usko syventyy ja kasvaa. Täällä opiskellaan yhdessä Jumalan sanaa, opetellaan ymmärtämään sitä. Jumala toimii armovälineissään: Sanassa, kasteessa ja ehtoollisessa. Täällä jatketaan Pietarin ja kumppaneiden uskonihmettelyä. Sitähän usko on: Jumalan suuruuden ja salaisuuden ihmettelyä ja ihailua. Se ei ole faktojen tietämistä, se on olemista Jumalan lähellä, hänen läsnäolossaan. Lepäämistä pyhyydessä. 

Silmiä voi huijata, mieltäkin. Mutta Pyhän Hengen täyttämää sydäntä ei. Jumalan rakkaus ei ole illuusiota, ei feikkiä, ei valhetta. Rakkaus on ristissä, tyhjässä haudassa. Sen kautta pääsiäisen ihme elää meissä.