30.6.2016

Hartauskirjoitus - Kiitoksen aika (PaikallisUutiset 30.4.2014)


Kirkkohallitus palkitsi viime viikolla Toivakan seurakunnan, koska se on kehittänyt omaa seurakuntatyötään ennakkoluulottomasti, esimerkillisesti ja luovasti. Palkinto on kunnianosoitus koko Toivakan seurakunnalle ja sitä myöten koko paikkakunnalle. Saamme olla ylpeitä. On kiitoksen aika.     

Kiitollisuus on kristinuskon johtava teema. Se kuuluu uskoon. Samalla se on nöyryyden ilmaus. Hepreankielessä kiitollisuus kuvataan sanalla hoda’ah. Se on samaa juurta kuin sana tunnustus. Kun kiitämme, annamme tunnustuksen. Tunnustamme, että olemme riippuvaisia toisistamme. Tunnustamme, että toisilla on taitoa ja sydäntä, joka hyödyttää meitä kaikkia. Tunnustamme, että toisten työpanos johtaa elämänlaatumme paranemiseen.  

Tällä kertaa on oikein, että me toivakkalaiset jälleen tunnustamme seurakunnan merkityksen. Tunnustamme, että meillä on taitavat ja innokkaat työntekijät. Nostamme esiin aktiiviset vastuunkantajat, joita löytyy luottamushenkilöistä. Näemme, että seurakuntalaiset osallistuvat ja tekevät palvelutyötä niin kirkonmäellä kuin kotona arjessaan. Olethan muistanut kiittää ja sanoa sen ääneen? Olethan omistanut huomionosoituksen myös omalle sydämellesi?

Toivakan seurakunta puolestaan tunnustaa, että tarvitsemme kaikkia yhteistyökumppaneitamme. Yksin emme saisi samaa aikaan. Olemme kiitollisia helluntaiseurakunnasta, kunnasta ja kaikista järjestöistä, joiden kanssa teemme työtä paikkakuntamme parhaaksi. Kiitos. Jumalan sana on jo tullut todeksi: ”Toimikaa sen kaupungin parhaaksi, johon minä olen teidät siirtänyt. Rukoilkaa sen puolesta Herraa, sillä sen menestys on teidänkin menestyksenne” (Jer 29:7).  

Suurin kiitos kuuluu kuitenkin toisaalle. Tunnustamme Jumalan työn. Elämämme on parempaa kiitos Jeesuksen Kristuksen, hänessä on toivomme ja ilomme. Jumalalta tulee kaikki elämme hyvä. Olemme hänen armostaan ja rakkaudestaan riippuvaisia. Joka hetki. Siksi on oikein tunnustaa: ”Herran on maa ja kaikki mitä siinä on, maanpiiri ja ne jotka siinä asuvat” (Ps 24:1).    

Vanhassa hengellisessä harjoituksessa mainitaan ääneen oman elämän siunaukset. Tämä on terveellinen harjoitus. Ne luetellaan rukouksessa yksitellen Jumalan eteen ja sanotaan kiitos. Tämä harjoitus on tärkeä varsinkin tänä aikana, jolloin oletamme, että meille automaattisesti kuuluu terveys, onni ja joka ikinen mukavuushyödyke. Kiitos jää vähemmälle – miksi ketään tästä kiittämään? Toimikaamme toisin. 

Olethan muistanut laskea siunauksesi?