Olemme tänään koolla kiitosmielellä. Ajattelemme konsertin teeman mukaisesti: ”Miten voin kyllin kiittää!”
Kerron salaisuuden: onnelliset ihmiset ovat kiitollisia. Kiitollinen ihminen on onnellinen. Kiittämätön ei sitä ole. Luulemme, että onneton ihminen valittaa huonoa elämäänsä, mutta todellisuudessa juuri valittaminen johtaa onnettomuuteen. Ruvetaan itsekin uskomaan, että huonosti menee. Jos taas osaisimme enemmästä kiittää, olisimme onnellisempia. Opi kiitolliseksi niin tulet onnelliseksi. Kiitollisuus on resepti elämäniloon. Saa vapaasti käyttää!
Kaiken hyvän antaja, Pyhä Jumala, sanoo meille: Älä odota sitä hetkeä, että tulisit onnelliseksi. Älä lykkää onnellisuutta siihen, kun elämäntilanteesi muuttuu tai jokin toiveesi toteutuu. Jos et pysty olemaan onnellinen nyt, et tule olemaan sitä myöhemminkään. Onnellisuus ei ole kiinni siitä, mitä meillä on tai missä elämäntilanteessa olemme. Se riippuu siitä, keitä olemme ja miten asennoidumme elämään. Onnellisuus löytyy sisältämme. Jos sen löytää, mikään ulkopuolinen ei voi ottaa sitä pois.
Jos ajattelemme aina ”olen onnellinen sitten kun” emme saavuta onnea, koska heti kohta tulee sata muuta toivetta tilalle. Jos emme ole vähässä tyytyväisiä, olisimmeko sitä paljossa? Monet suomalaisistakin elävät mutta-jos-maailmassa. Mutta jos minulla olisi se. Mutta jos olisin erilainen. Mutta jos voisin tehdä sitä. Mutta jos sitä ei olisi tapahtunut elämässäni. Niin silloin, silloin olisin onnellinen....
Kiitollinen ihminen on onnellinen ihminen. Tässä ja nyt.
Eräs nainen oli hyppäämässä alas pilvenpiirtäjästä. Kaikki poliisin yritykset olivat epäonnistuneet. Nainen pysytteli katon reunalla hypätäkseen.
Yksi poliiseista äkkäsi pyytää tuttua pappiaan apuun. Kun pappi saapui paikalla, hän pyysi lupaa puhutella naista.
Kun pappi lähestyi naista, nainen huusi: ”Älä tule yhtään lähemmäksi, muuten hyppään!” Pappi otti askeleen taaksepäin ja sanoi: ”Olen pahoillani siitä, että luulet, ettei kukaan rakasta sinua.”
Tämä sai naisen huomion. Tätä kun ei yleensä sanota sellaiselle, joka on tekemässä itsemurhaa. Nainen katsoi pappia ja huusi: ”Minun lapsenlapseni rakastavat minua, samoin lapseni. Koko perheeni rakastaa minua! Minulla on kahdeksan mahtavaa lastenlasta, he kaikki rakastavat minua!” Pappi astui lähemmäksi: ”Siinä tapauksessa teidän täytyy olla joko köyhä tai sairas – siinäkö syy miksi haluatte kuolla? Nainen, joka oli hiukan pyöreä, sanoi: ”Näytänkö siltä, että minulla olisi jäänyt aterioita välistä? Asumme hyvässä talossa. En ole köyhä, enkä ole sairas.” Pappi otti toisen askeleen, metrin päähän ja kysyi: ”Miksi sitten tahdot tappaa itsesi? En ymmärrä.”
Nainen ajatteli hetken ja sanoi: ”Kuules, en oikeastaan itsekään tiedä. Miksiköhän edes tänne ylös tulin.”
Nainen tuli reunalta pois. Hän ja pappi kulkivat kohti hissiä, naisen näytellessä lastenlastensa kuvia lompakostaan. Muutaman kuukauden päästä nainen pääsi vapaaehtoistyöhön auttavaan puhelimeen. Nyt hän auttaa muita valitsemaan elämän itsemurhan sijaan.
Miten pappi auttoi tätä naista?
Hän auttoi naista näkemään ne monet siunaukset, joita taivaan Isä oli hänelle antanut. Nainen sai kallisarvoisen opetuksen tuona päivänä. Kiitolliset ihmiset ovat onnellisia ihmisiä. Jos hän olisi osannut kiittää siitä, mitä hänelle oli elämässä annettu, hän ei olisi koskaan päätynyt pilvenpiirtäjän reunalle. Kiittämättömyys johti synkkyyteen. Kiitosmieli toi ilon.
Kristillisessä uskossa painotetaan kiitosmieltä. Se on uskomme ydintä. ”Kiittäkää kaikesta”, sanoo Paavali. Kaikki elämässä on lahjaa: koti, perhe, ystävät, luomakunta, työ, harrastukset, oma elämä – aivan kaikki. Lahjaa Jumalan kädestä. Todellinen kiitollisuus ja onni syntyy suhteessa Jumalaan: ”Hyvä on kiittää Herraa, laulaa ylistystä sinun nimellesi, Korkein”, sanotaan Psalmissa (92:2). Uskosta sanotaan: ”Suuri rikkauden lähde usko kyllä onkin, kun tyydymme siihen mitä meillä on” (1. Tim 6:6).
Jeesus sanoo: ”Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin” (Mt 6:33). ”Minä olen tullut antamaan elämän, yltäkylläisen elämän.”
Herra haluaa antaa meille rikkaan elämän, sisäisesti rikkaan. Kun arvojärjestyksemme on kunnossa, Herra lupaa huolehtia maallisetkin asiat kuntoon: ”Niin teille annetaan kaikki tämäkin. Siis ruoka, vaatteet koti, työ, jokapäiväinen leipä...”
Voit olla maailman rikkain ihminen ja silti onneton. Köyhä puolestaan voi olla onnellinen. Jos tulemme Jeesuksen armon ja rakkauden koskettamiksi, saamme kokea hengellistä rikkautta. Se on tärkein rikkauden laji. Nuorten virsi sen kertoo: ”Onneni on olla Herraa lähellä, turvata voin yksin Jumalaan. Onneni on olla Herraa lähellä, tahdon laulaa hänen teoistaan.”
Viimeistään tänään voimme muuttaa ajatteluamme. Jospa olisimme kiitollisia siitä, että...
....vyötä kiristää...koska se tarkoittaa, että olemme saaneet syödäksemme.
Kiitollisia siitä, että ruohoa pitää leikata ja ikkunoita pestä...koska se tarkoittaa, että minulla on oma koti.
Kiitollisia aamuisesta herätyskellosta....koska se tarkoittaa, että olen elossa ja saan nousta uuteen päivään.
Kiitollisia väsymyksestä ja lihaskivusta ...koska se tarkoittaa, että olen kovasti paiskinut hommia.
Kiitollisia pyykkivuoresta ja silityksestä, ...koska se kertoo, että rakkaimmat ihmiset ovat aivan lähellä.
Jumala antaa meille tänäkin päivänä 86,400 sekuntia elämää. Tämän verran sekunteja on joka vuorokaudessa. Olemmeko käyttäneet niistä yhtä sanoaksemme hänelle: Kiitos, Isä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti